torstai, 17. huhtikuu 2014

Jeesus mä rakastan sua!

Potkin itseni kiirastorstain messuun ja kyllä kannatti! Pääsiäistä kohti kuljetaan, ja kohti Kotia tietty. Tässä hieman messun jälkifiilistelyä:

 

77   Käy yrttitarhasta polku

Carl Gotthard Liander 1889

0.84?OpenElement&FieldElemFormat=gif
 

 
1.
Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

2.
Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

3.
Oi rakkautta näin suurta,
kun meitä säälii hän,
maailman synnit kantaa,
tuo meille elämän!
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
4.
Nyt, köyhä syntinen, riennä
luo Herran Jeesuksen!
Saat rauhan, lohdutuksen
haavoissa Kristuksen.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

5.
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie oli tuskien.

 

Carl Gotthard Liander 1889. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1986.

 

(Lähde: http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/077?OpenDocument)

torstai, 30. tammikuu 2014

Kakkukaali ja muuta syötävää

Ei nyt ihan vuotta sentään ole ehtinyt kulumaan viimeisestä postauksesta...

 

Kaikki vähääkään terveys/fitnessbuumista innostuneet herkkusuut varmaan ovat kuulleet tai lukeneet tai itse testanneet kukkakaalia jälkiruoissa. Kukkakaalisuklaakakkua, kukkakaalipirtelöä, kukkakaalisuklaamoussea... Itse olen vaikka kuinka pitkään miettinyt, että pitäisihän tuota testata. Tähän asti olen pitänyt kukkakaalista lähinnä gratiinissa. Tosin eräs päivä kokeilin ruoan lisukkeena myös kukkakaalimuusia, se oli kyllä jopa hyvää. Kevyempi vaihtoehto perunamuussille siis.

Suklaa on suurimpia herkkujani, mutta valitettavan epäterveellinen ainakaan suurissa määrin nautittuna, joten suklaanhimon iskiessä olisi kiva olla muitakin vaihtoehtoja kuin se huonon omantunnon suklaapatukka. Vihanneksiakaan ei tule koskaan syötyä liikaa, joten tässä kukkakaalijutussa pari hyötyä samassa. Tänään sitten viimein sain aikaiseksi kokeilla tätä hieman erilaista suklaakakkua. Etsin netistä reseptejä, mutta mikään ei ollut sellainen, jonka olisin juuri nyt ihan tismalleen voinut toteuttaa. Sävelsin siis reseptien pohjalta oman ja toivoin parasta. Lopputulos tuli juuri uunista, ja täytyy sanoa, että olen pettynyt. Tällä kertaa ei mennyt ihan nappiin.

En oikein osaa laittaa ruokaa tai leipoa tismalleen ohjeen mukaan, vaan yleensä aineet laitan huolettomasti hieman summamutikassa ja käytän omia viritelmiä. Useimmiten tämä tekniikkani toimii ja onnistun tekemään toisinaan hyvinkin herkullisia juttuja, jopa muiden mielestä. Kukkakaalikakku on nyt kuitenkin sellainen, että seuraavalla kerralla katson kyllä tarkemmin jotain kehuttua ohjetta. Lukemissani ohjeissa sanottiin, ettei kukkakaali maistu läpi ei sitten taikinasta eikä valmiista kakusta. No, minun kakussani maistuu. Tässä pitäisi olla enemmän kaakaota/suklaata ja vähemmän kukkakaalia varmaankin. Ehkä enemmän makeuttakin. Maistuu tavallaan ihan ookoolta, mutta toisaalta tosi ällöttävältä. Kukkakaalin vivahde on mukana, suklaalta tuo sen sijaan ei tarpeeksi maistu. Koostumus on tavallaan aika kiva, mutta yhdistettynä kukkakaalin vivahteeseen tuottaa mulle mielleyhtymän inhokistani lanttulaatikosta. Möff. Pitänee kehitellä joku hyvä (terveellinen?) suklaakuorrute tuohon, jospa makua saisi hieman paranneltua. Voi tietysti olla, että tuosta tulee aavistuksen parempaa, kun antaa sen levätä jääkaapissa yön yli. En kuitenkaan luottaisi siihen.

Reseptiä on varmaan turha tähän laittaa, koska kukaan tuskin haluaa tehdä pahaa kakkua. Toisekseen en edes tiedä tarkkaa reseptiä, koska niin - tein hieman summamutikassa. Pitää opetella ainakin leipomisessa malttamaan tehdä tarkemmin. Kokatessa vielä säveltäminen on useimmiten oikeasti hyvä juttu, mutta leipomisessa ei omalla kohdallani ainakaan nykyään oikein onnistu. Koitan kyllä saada aikaiseksi jonkun hyvän reseptin tuohon, joko jonkun valmiin tai sitten yritän uudestaan omaa säätöä. Jos onnistun tekemään herkullisen kukkakaalisuklaakakun niin laitan kyllä ohjeen tänne kuvien kera. Voi myös olla, että pitäydyn vain siinä gratiinissa, sen kun ainakin osaan...

Kukkakaalimuussin ja tämän epäonnistuneen kakkuhomman lisäksi olen nyt koittanut muutenkin vähän vähempihiilarisia ja muuten terveellisempiä vaihtoehtoja syömisessä. Tänään lounas koostui lohesta, sienikastikkeesta ja parsakaalista ilman turhia peruna/riisi/pastalisukkeita. Olipa herkkua. Kokeilin tuossa myös terveellisempää versiota pizzasta. Siihenkin löytyisi kukkakaalipohjainen vaihtoehto, mutta sitä en kokeillut. Sen sijaan tein erittäin yksinkertaisen rahkapohjan ja täytteeksi sieniä, kalkkunaa, tomaattia ja mozzarellaa. Pohja oli helppo ja ihan kelpo, joskaan ei mikään ihana rapea:

1111

1 prk maitorahkaa

1 kananmuna

1 tl leivinjauhetta

1 dl jauhoja (itse laitoin tähän desiin vehnälesettä, pellavarouhetta, ruisjauhoa ja ihan vähän tavallista vehnäjauhoa.)

Mallia otin: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/7182/Rahkapizza%20%28pohja%29/

Levitin taikinan pellille haarukalla, sillä onnistui paljon paremmin kuin olisi käsin onnistunut. Uunissani saattaa olla vikaa, mutta ainakin oman pizzani kohdalla 30 min olisi ollut aivan liikaa. Kannattaa siis tarkkailla pohjaa. Toisaalta nyt tajusin (daiju), että tuo paistoaika on varmaankin täytteineen, itse paistoin pohjan ensin ja sitten täytteet vain siksi uuniin, että juusto sulaa ja kullastuu. Täytteeni nyt sattuivat olemaan sellaisia, mitä ei varsinaisesti tarvinnut kypsentää.

lauantai, 20. huhtikuu 2013

Haru

20042013660-normal.jpg20042013649-normal.jpg

Kyllä kelpaa kiittää Herraa, kun on iloinen mieli. Aamulla saa herätä auringonpaisteeseen ja linnunlauluun, jota kestää koko päivän! Lumet alkaa kadota ja sai käyttää kevyttä takkia tänään. Jejee. Nyt pitäisi kovasti tehdä se, mille olin tämän päivän varannut: pakata. Huomenna kohti tuntematonta. Uusi "kaupunki" Suomen inhokki-osassani odottaa, ja kun palaan, onkin jo toivottavasti about kesä. Odotan kyllä innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan.

keskiviikko, 10. huhtikuu 2013

Chalk it baby!

Kauan odotetut hiusväriliidut saapuivat! Tosin vähän mietityttää, että olisin kai samantien voinut käydä hakemassa mistä tahansa tavalliset pastellivärit, paketissa ei missään lue mitään hiuksista ja liidut vaikuttavat ihan samalta kamalta kuin taiteilupastellit.. Nooh, eivätpä nuo kovin pahan hintaiset olleet onneksi. Nyt vain testailemaan kannattiko ostos.

sunnuntai, 31. maaliskuu 2013

Hän elää, minä elän

https://www.youtube.com/watch?v=pdoZvhsERg8